Tänään tuli idea.. Koska oon jo kiittäny ystäviäni ja muistanu heitä blogissa eikä se tietenkää koskaan lopu mutta tällä kertaa aiheena vanhemmat.

Koska sain tänään edelliseen merkintään kommentin joka muistutti mua siitä että aika tärkee osa elämää ja sitä mitä sä oot on lähtösin vanhemmistas.. Ja tää vahvistu pelkästään kun kävin keskustassa bussilla ja meijän rattaiden viereen tuli äiti lapsensa kans.. äiti pidätteli kirjaimellisesti naurua.. Se ei pystyny ku nopeesti välil vilkasee mua.. No mikäs siinä neiti täydellinenhän hän olikin...

Mutta mulla on aika vähä ennakkoluuloja ja mua ei kiinnosta mitä porukka kelaa kun kattoo mua tai vaikka nauraaki mulle.. Sillo nauran takas..

Mutta ku kattoo vanhempiani niin vaikk kaikki tekee virheitä nii on ne perkele hienon työn tehny kun on musta tälläsen kasvattanu.. Mua ei koskaan hävetä olla oma itseni omassani, vanhempieni tai kenenkään muunkaan seurassa... Toivon että pystyn viemään sen omalle lapsellenikin eteenpäin.. 

Joten Tooooosi iso kiitos Mamma ja Pappa <3  Kiitos että olette omia itsejänne ja oikeesti aika ennakkoluulottomia noin loppujen lopuks (tiiätte mitä tarkotan ;)).. Ja te ootte hyväksyny meidät(siksoni ja minut) meinä ja ollaan aina saatu olla sellasia ku ollaan ettei oo alettu vitailee tukan väriustä tai tyylistä että aikuistuisit jo tms.. Eikä oo koskaan tarvinnu pelkää miten te otatte jonku uutisen.. Kaikki mitä on tullu on otettu hienosti vastaan vaikka oliski ensijärkytyksen tunteita .. Mut se kannustaa meitä kertoo kuin meil menee ja mitä me ollaan suunniteltu elämämme kans.. (Enemmän mua aina pelottaa famulle kertoo kaikki asiat :D)

Mutta kiitos vielä kerran! Ootte tärkeimpiä ihmisiä <3

Vanhempiani Kiittäen ja Kumartaen -Takku-Tukka