On ollu jokseenkin synkkiä päiviä takana.. Syksy ja pimeys tekee oman osansa kuten joka vuosi tulee taas se black-Takku-Tukka esiin Kesäisen positiivisen Takku-Tukan alta..

Mutta pakko sanoa että Lapsi se nostaa sitä fiilistä kaikkeen.. Viime vuonna näihin aikoihin hirveesti synkkiä miettiny kun oli aika tuore tapaus sylissä ja aika ajoin sitä unohtu vaan tuijottaan ja tuli ne onnen kyyneleet.. Se rakkauden määrä mitä kokee on iha uskomatonta.. Ja nyt kun se pieni tyllerö kävelee ja elehtii tosi paljon kun mammalla tulee paha mieli ympäröivästä maailmasta niin neiti tulee antaa halin ja muutenki.. Se tykkää halailla mua ja koirulia.. koirulia varsinki sillon ku mamma on ilkee ja kieltää tekemästä jotain..

Sitte tuntuu että tää synkistely on aivan turhaa koska ei millään muulla oo oikeesti väliä ku sillä että Typy voi hyvin..

Tuntuu oikeestaan sille ku ei sais tuntuu pahalle koska on tuollane ilopilleri elämässä.. Mut onha se totta että sitä kaipaa sitä jotain.. Sitä kahden aikusen keskist rakkautta ja muutenki sitä että on joku kertoo ilot ja surut.. Toki ystävät auttaa ja kuuntelee muttei se oo sama asia..

Noni mutta syvällisyys sikseen!

Kerron vähä mitä ollaan touhuiltu tuon typsyn kans täällä ollessamme!

Yllärii ollaan leikitty iha sikana! Nyt ku on lahjoista jääny lahjakasseja nii niitä on mahtavaa pakkailla ja purkaa ja kuljettaa.. No tänää tuli suru puseroon ku ei mahtunu ite sinne :D Sitte mun kummipoika ja hänen äitinsä joka on siis typyn kummitätsä kävi täällä vähä leikkimässä.. Ja autossa laulettiiki sit kuorossa.. jostai syystä mammat ei ymmärtäny yhtää mistä laulu kertoi.. Vähä vakavamielinen oli kyllä..

Sitte ollaan käyty markkinoilla sieltä Typy löys ittelleen uuden pipon ja mamma voitti arvalla hienot korvikset ja sitte löyty hieno niittirannekekkin.. Niittiranneke-kojun setä luuli että oon ulkomaalane ja kysy vielä että miks ihmeessä lapsen tukka on vaalee kun mun tukka on musta! :)

Siinäpä korvakorut.. joka arpa voittaa :D

Kävin mä vähän irrottelemassakin tuossa ja sitte satuin kaatuu märillä ulkorappusilla perseelleni.. Vieläki mustelmilla tuo osuus..

Ja opin että jos kävelet kymmenisen kilometriä illan aikana ellei enemmän nii laita ny jotku sellaset kengät jotka ei paina tonnia..

Joo ja kummitus kummittelee edelleen joten luovun peilistäni.. Ja toivon sen olevan siinä kans.. Kiitos siitä vaan M että haluaa jonkun viihdyttää iltoja/öitä :)

Onneks on oma vahti-vuffe <3

Tilaanne Sekoittaen -Takku-Tukka